Hhhmmmmmm....
Kohta tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä päivästä kun päätin lopettaa pikaluistelut ja siirtyä helpommin harrastettaviin lajeihin. Siitä enemmän myöhemmin.
Sitä ennen iloitsen, että hieman yli 46 vuotta kestänyt tipattoman tammikuun jatkaminen ei tee tiukkaa. Sen sijaan jalkojen sietokykyä koetellaan. Tai tuo passiivi on melko lailla turha, ihan on oma valinta. Entä jos paheiden tai maailmalle haittaa aiheuttavien tekojen suitsimisen sijaan olisi tarjolla tällaisia triathlonin varjoisia puolia haastavia haastekuukausia?
Triathloniton tammikuu
Sellainen on helppo toteuttaa. Varoo vain sosiaalista mediaa, erinäisiä foorumeja, yhdistelmätreenejä, kisasarjojen mainoksia, triathlonhenkistä seuraa ja muistaa tehdä kolmea lajia erikseen ajattelematta niitä minkäänlaisena kokonaisuutena. Harrastusvälineitä tulisi myös säilyttää erillään, ettei haksahda. Vaikea tehtävä, koska vaatii henkistä ja fyysistä uhrautumista.
Hiihtämätön helmikuu
Melko helppo pala, koska on niin paljon tekijöitä sallimassa hiihdon. Jos ei omista suksia, voi jatkaa entisellään. Jos omistaa sukset, mutta ei ole lunta, niin ei syytä huoleen. Välttää vain lumitettuja putkia ja Lapin matkoja. Jos omistaa sukset ja on lunta, on syytä huoleen. Taas tämäkin kuukausi menee sosiaalista mediaa, erinäisiä foorumeja ja samanhenkistä seuraa vältellessä. Melko yksinäinen ratkaisu, jos sattuu asumaan Norjassa, jossa lähes kaikki hiihtävät.
Määrätön maaliskuu
En ymmärrä käsitettä.
Hietön huhtikuu
Kelin puolesta oivallinen tapa korkata shortsit tai kisa-asu ulkona. Treenien pääpaino on pidettävä rauhallisina ja lyhyinä. Erityisen paljon voisi puhua harjoittelusta, urheilusta ja välineistä. Jos keskustelu alkaa eskaloitua, on siirryttävä toisaalla. Heti, mutta rauhassa, ettei tule hiki. Lisäksi on ahkerasti vältettävä saunomista ja etelän leirejä. Auringon esiintyessä on noudatettava erityistä varovaisuutta, mutta kuten vihjasin, tämä lienee epätodennäköistä. Määrättömän maaliskuun tavoin oikein vaikea ymmärtää tätä. Tällaisenä elettävän kuukauden kannalta petollisin on jälkihiki.
Triathloniton toukokuu
Tämä on tammikuun varmistus ja samalla henkinen testi: Osaako olla yhdistelemättä kolmea lajia? Entä sujuuko samanhenkisen seuran välttely nyt? Kelpaako duathlon?
Kisaamaton kesäkuu
Nykyään vähän niin kuin vakio jos itsestäni puhun. Muutoin oikein vaikea ja aivan järjetöntä toteuttaa, jos on syksyllä aloittanut uinti-, treineri-, ja juoksutreenit tulevaa suvea varten. Vältettävä kisapaikalle ohjaavia opasteita, sosiaalista mediaa, hyvää oloa hehkuvia lajitovereita ja kisanumeroja. Kisa-asukin on hyvä palauttaa kaappiin. Eihän se ole edes hiessä, jos huhtikuu onnistui. Tällainen kesäkuu on arvatenkin henkinen koetus, epäilen.
Happivelaton heinäkuu
Tämä on huhtikuun kaltainen himmailupäivien sikermä. Vähän voi höntsäillä, saa tulla hiki, mutta anakynnyksen ylittäminen on jätettävä muille. Tämä kuukausi onnistuu hyvin jatkamalla siitä, mihin kesäkuussa jäi. Lisäksi kannattaa välttää mattotestejä, ylipitkiä sukelluksia ja korkean paikan leirejä. Toisaalta ei kannata pidättää hengitystä kovin pitkään tällaisenakaan kuukautena.
Energitön elokuu
Tämä voi tulla tarpeeseen jos väsyttää ja väärinkäsittää kuukauden olemuksen. Oikeasti tällaisenä elokuuna ei läträtä energian kanssa. Ei sitten niin yhtään. Sokerit, pitkät ja lyhyet, jäävät kauppaan tai kaappiin, ja muutkin hiilihydraatit katoavat muiden suihin. Tätä kuukautta ei suositella toteutettavaksi sellaisenaan, mutta sovelluksin ehkä: Lisäenergitön elokuu, jos ja kun on hinku olla olematta paikallaan. Pitäähän konetta ylläpitää kuitenkin. Melko varmasti hyvin tyhjentävä kuukausi.
Someton syyskuu
Nykytriatleetille ihan helvetillinen 30 päivää. On sitten yksilö- tai seuratason tekijä. Periaatteessa kaikenlainen #triathlon-syöte on kielletty. Muuten ei onnistu. Saa kyllä suorittaa, mutta kertomatta siitä kenellekään. Onko silloin edes tehnyt mitään, jos ei jää some-tahraa? Olisi kyllä vaikea pätkä. Joillekin jopa taloudellinen turmio.
Laaduton lokakuu
Tämä on rankka pätkä kokemattomalle keholle (ja mielelle). Kaikki mikä eteen hikoilee, pitää olla väärällä vauhdilla, liian pitkään tai lyhyesti, suunnitelematta ja kehoaan kuuntelematta. Nyt kun nuo tuohon kirjasin, niin lista näyttää täyttävän muutkin kuukauteni kuin lokakuun. Vanha kansa tietääkin tämän jo: "Missä lokakuu, siellä rasitusvamma."
Määrätön marraskuu
Vieläkin käsite, jota en ymmärrä.
Juoksematon joulukuu
Itselleni kaikkein haastavin kuukausi. Ei riitä tieto, että joulupukki on huuhaata, mutta että pitäisi vielä lukita tossut kaappiin. Sen lisäksi pitää välttää ulkona liikkumista, ikkunasta ulos katsomista, sosiaalista mediaa, testijuoksua, pitkää lenkkiä, kaikkia lenkkejä ja mukavaa seuraa on se sitten sinä itse tai joku muu. Hirvittävä ajatus. Toimii, jos on vamma työn alla, mutta kuvittelisin tällaisen kuukauden olevan siltikin melkoista kärvistelyä. Ehkä tässä olisi tilaa kasvaa ihmisenä.
En aio toteuttaa näistä ainuttakaan.
